Näin teen työtäni terapeuttina

Kuka olen

Toimin mielenterveyden parissa ratkaisukeskeisenä lyhytterapeuttina, kriisityöntekijänä ja nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien parissa ohjaajana. Kohtaan siis lähes päivittäin eriasteisissa kriiseissä olevia. Terapiavastaanotolleni tulevat asiakkaat voivat olla keskellä eroprosessia, surutyötä, uusperhehaasteita, aikuistumista, vanhenemista, tyhjyyden tunnetta, työssä loppuun palamista, vanhemmuuden tuskaa, riippuvuuksia tai yksinäisyyttä.

​

Ratkaisukeskeisen lyhytterapiaopintojen lisäksi minulla on sosionomin (AMK) ja filosofian maisterin tutkinnot. Olen saanut koulutusta mm. mindfulnessiin, lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja muuhun kriisityöhön sekä päihde- ja mielenterveystyöhön.

​

Taustaltani olen toimittaja, ja olen toiminut pitkään eri aikakauslehtien esihenkilönä päätoimittajana ja toimituspäällikkönä. Sitäkin työtä rakastin, mutta seuraavan ammatin tiesin pitkään. Halu tehdä työtä mielen hyvinvoinnin parissa voitti. Olen siis onnellinen alanvaihtaja. Tiedän, miten tärkeää omien sisimpien toiveiden kuuntelu on. 

​

Minä terapeuttina

Olen huomannut, että kaikille apua hakeville yhteistä on umpikujaan ajautumisen tunne. Voimat ovat vähissä eikä uuvuttavasta ajatuskehästä pääse omin keinoin ulos. Läheisille puhuminen ei enää riitä tai luottoihmistä ei ole. Tässä kohtaa ratkaisukeskeisellä työskentelyllä, jota kutsutaan myös voimavarakeskeisyydeksi, on paljon annettavaa. Etsimme yhdessä asiakkaan voimavaroja. Miten hän on selvinnyt aiemmista vaikeuksista? Mitkä ovat hänen vahvuutensa? Olisiko niistä nyt apua?

Mutta ei voimavaroja suinpäin kiirehditä etsimään. Asiakkaan ja terapeutin välille on ensin löydettävä rauha ja luottamus. Vastaanotollani ei ole kiirettä. Ensimmäisellä käynnillä on tärkeintä, että asiakkaalle syntyy turvan tunne. Vasta sitten syvempi työskentely voi alkaa. Tämä edellyttää terapeutilta intensiivistä kuuntelua ja ihmisen tarinan kunnioittamista. Minulle ne ovat työn ydinasioita.

Ratkaisukeskeisyyttä kuvataan tulevaisuuspainotteiseksi työskentelyksi. Sitä se onkin, mutta omalla vastaanotollani puhumme paljon myös menneestä. Käsittelemme raskaita ja traumaattisiakin kokemuksia, jos tarvetta on. Silti tulevaisuus on tärkeää, sillä sieltä löytyvät toiveet, joita kohti terapiassa työskennellään. Mottoni on: ”Huominen ei kuulu vielä kenellekään, mutta se tulee – siksi siltä voi toivoa paljon.” Käytän työssäni myös sekä mindfulnessiin pohjautuvia mielikuvaharjoitteita että kehollisia rauhoittumisharjoitteita. Jälkimmäisistä on ollut apua esimerkiksi paniikkihäiriökohtauksissa.

Vastaanotolleni voivat tulla tarvittaessa myös asiakkaan tukihenkilö, ystävä tai perheenjäsen. Parisuhdeterapiaan tulleet parit voivat aloittaa terapian yhdessä ja käydä terapiassa myös erikseen. Suosin kuitenkin parien käyntejä pääsääntöisesti yhdessä. Terapiasuhteen kesto on yksilöllistä ja lähtee aina asiakkaan tarpeesta.

​

Taina Risto

​

Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, sosionomi (AMK), FM

​

Lyhytterapiayhdistys ry Lyten jäsen.​

​

Laillistettu sosiaalihuollon ammattihenkilö (Valviran JulkiTerhikki-rekisteri)